Potenssi
Luvun tavoitteet
Tämän luvun tavoitteena on, että ymmärrät potenssin määritelmän ja hallitset potenssien laskusäännöt. Osaat
- ilmaista tulon potenssina ja päinvastoin
- sieventää potenssilausekkeita potenssin määritelmän tai potenssien laskusääntöjen avulla
- ilmaista käänteisluvun käyttäen eksponenttia −1.
Lisäksi tiedät, että matematiikassa teoreema tarkoittaa tosiasiaa, joka voidaan perustella todeksi määritelmistä lähtien.
Potenssin määritelmä ja potensseilla laskeminen (2.1 - 2.14)
Summa, jossa kaikki yhteenlaskettavat ovat samoja, voidaan kirjoittaa tulona. Esimerkkejä: 7+7+7+7=4⋅7−2+(−2)+(−2)=3⋅(−2). Vastaavasti tulo, jossa kaikki tulon tekijät ovat samoja, voidaan kirjoittaa potenssina. Esimerkkejä: 7⋅7⋅7⋅7=74−2⋅(−2)⋅(−2)=(−2)3.
MÄÄRITELMÄ: POTENSSI
Oletetaan, että n on positiivinen kokonaisluku. Luvun a n:s potenssi an tarkoittaa tuloa a⋅a⋯a, jossa luku a esiintyy n kertaa. Siis an=a⋅a⋯a⏟n kappaletta Potenssilausekkeessa an luku a on kantaluku ja luku n on eksponentti.
Tehtävä 2.2: Potenssin määritelmä
Kirjoita seuraavat potenssit tuloina (kertolaskumerkintää käyttäen) ja laske niiden arvo.
- 82
- (−5)3.
VASTAUS
- 8⋅8=64
- (−5)⋅(−5)⋅(−5)=−125
Jos kantaluku on negatiivinen, tarvitaan potenssimerkinnässä sulut. Esimerkiksi luvun −1 kolmas potenssi on (−1)3=(−1)⋅(−1)⋅(−1)=1⋅(−1)=−1 ja neljäs potenssi on (−1)4=(−1)⋅(−1)⋅(−1)⋅(−1)=1⋅1=1. Havaitaan, että tulos on negatiivinen täsmälleen siinä tapauksessa, että tulon tekijöitä on pariton määrä eli eksponentti on pariton.
Tehtävä 2.3: Potenssin määritelmä
Merkitse lauseke näkyviin potenssimerkinnän avulla ja laske sen arvo:
- luvun −2 viides potenssi
- luvun −10 kuudes potenssi.
VASTAUS
- (−2)5=−32
- (−10)6=1000000
Tehtävä 2.4: Potenssin määritelmä
Luvun ja sen vastaluvun summa on aina nolla. Esimerkiksi luvun 3 vastaluku on −3, sillä 3+(−3)=0. Luvun −9 vastaluku on −(−9)=9, sillä −9+9=0.
- Laske potenssin 74 arvo.
- Mitä eroa on merkinnöillä (−7)4 ja −74? Kumpi niistä on luvun 74 vastaluku?
- Päättele lausekkeiden (−7)4 ja −74 arvot edellisten vastausten avulla.
VASTAUS
- 74=2401
-
Merkinnät eroavat toisistaan sulkujen osalta. Merkintä (−7)4 tarkoittaa tuloa, jossa luku −7 esiintyy neljä kertaa. Koska tulon tekijöitä on parillinen määrä, tulos on positiivinen.
Merkintä −74 tarkoittaa luvun 74 vastalukua.
- (−7)4=2401 ja −74=−2401
Jos miinusmerkki on potenssimerkinnän edessä ilman sulkuja, vaikuttaa se koko potenssilausekkeeseen: −an=−(an). Esimerkiksi merkintä −36 tarkoittaa potenssin 36=729 vastalukua: −36=−(36)=−(3⋅3⋅3⋅3⋅3⋅3)=−729.
Tehtävä 2.5: Potenssin määritelmä
Kirjoita potenssimerkinnän avulla:
- (2x)⋅(2x)⋅(2x)
- 3⋅3⋅3⋅3⋅3⋅a⋅a⋅a⋅a⋅a.
Keksitkö kaksi erilaista tapaa, jolla voit kirjoittaa tulot potenssimerkintää käyttäen?
VASTAUS
- (2x)3 tai 23x3
- 35a5 tai (3a)5
Potenssilausekkeita voidaan sieventää purkamalla ne tulomuotoon potenssin määritelmän mukaisesti, laskemalla kaikki mahdolliset laskut ja kokoamalla tulos jälleen potenssimuotoon. Esimerkiksi (5a7)2=5a7⋅5a7=25⋅a⋅a⋅a⋅a⋯a⏟14 kappaletta=25a14
Tehtävä 2.6: Tulon potenssi
Poista sulut seuraavista potenssilausekkeista:
- (6x)3
- (2y)6
- (ab)4
Ohje: voit kirjoittaa lausekkeen tulomuodossa ja järjestellä tulon tekijät uudelleen.
VASTAUS
- 63x3=216x3
- 26y6=64y6
- a4b4
Tehtävä 2.7: Tulon potenssi
Muodosta edellisen tehtävän avulla sääntö, jonka mukaan saadaan laskettua tulon potenssi (ab)n
VASTAUS
Tulon potenssi on sama kuin potenssien tulo: (ab)n=anbn
Tehtävä 2.8: Osamäärän potenssi
Poista sulut seuraavista potenssilausekkeista:
- (2x3)3
- (−4y)2
- (ab)4
Ohje: kirjoita potenssilauseke ensin tulomuodossa.
VASTAUS
- 8x327
- 16y2
- a4b4
Tehtävä 2.9: Osamäärän potenssi
Muodosta edellisen tehtävän avulla sääntö, jonka mukaan saadaan laskettua osamäärän potenssi (ab)n
VASTAUS
Osamäärän potenssi on sama kuin potenssien osamäärä: (ab)n=anbn
Potenssilausekkeiden sieventämisessä pääsee aina alkuun, kun muistaa potenssin määritelmän eli sopimuksen siitä, mitä potenssi tarkoittaa. Niin myös seuraavissa tehtävissä.
Tehtävä 2.10: Potenssin potenssi
Kirjoita potenssit ensin tulomuodossa ja lausu lopputulos taas potenssina:
- (73)2
- (a2)4
Tutki lähtötilannetta ja lopputulosta. Keksitkö säännön eksponentin muodostumiselle potenssin potenssissa?
VASTAUS
- 73⋅73=(7⋅7⋅7)⋅(7⋅7⋅7)=76
- a2⋅a2⋅a2⋅a2=aaaaaaaa=a8
Tehtävä 2.11: Potenssin potenssi
Muodosta edellisen tehtävän avulla sääntö, jonka mukaan saadaan laskettua potenssin potenssi (am)n
VASTAUS
Potenssin potenssissa eksponentit kerrotaan keskenään: (am)n=amn
Edellä havaittuja potenssien laskusääntöjä voi käyttää myös toiseen suuntaan. Siis anbn=(ab)nanbn=(ab)namn=(am)n Seuraavaksi tutkitaan, mitä eksponenteille tapahtuu, jos kerrotaan tai jaetaan potensseja, joilla on sama kantaluku.
Tehtävä 2.12: Samankantaisten potenssien tulo
Kirjoita ensin tulomuodossa ja sen jälkeen potenssimerkintää käyttäen:
- 23⋅24
- a5a2
Tutki lähtötilannetta ja lopputulosta. Keksitkö säännön eksponentin muodostumiselle samankantaisten potenssien tulossa?
VASTAUS
- 23⋅24=(2⋅2⋅2)⋅(2⋅2⋅2⋅2)=27
- a5⋅a2=aaaaa⋅aa=a7
Tehtävä 2.13: Samankantaisten potenssien osamäärä
Kirjoita osoittaja ja nimittäjä ensin tulomuodossa ja supista. Kirjoita lopputulos potenssimerkintää käyttäen.
- 9593
- a6a2
Tutki lähtötilannetta ja lopputulosta. Keksitkö säännön eksponentin muodostumiselle samankantaisten potenssien osamäärässä?
VASTAUS
- 9⋅9⋅9⋅9⋅99⋅9⋅9=9⋅9=92
- aaaaaaaa=aaaa=a4
Tehtävä 2.14: Samankantaisten potenssien tulo ja osamäärä
Muodosta edellisten tehtävien avulla sääntö, jonka mukaan saadaan laskettua samankantaisten potenssien
- tulo aman
- osamäärä aman
VASTAUS
- Samankantaisten potenssien tulossa eksponentit lasketaan yhteen: aman=am+n
- Samankantaisten potenssien osamäärässä osoittajan eksponentista vähennetään nimittäjän eksponentti: aman=am−n
Negatiivinen eksponentti ja eksponentti nolla (2.15 - 2.21)
Edellisessä kappaleessa sovittiin, mitä tarkoitetaan potenssilla an, missä n on positiivinen kokonaisluku. Sen jälkeen tutkittiin, millaisia laskulakeja potenssilausekkeet noudattavat. Huomattiin esimerkiksi, että samankantaisten potenssien osamäärälle pätee sääntö aman=am−n. Jos tässä luku m sattuu olemaan pienempi kuin luku n, tuloksen eksponentti on negatiivinen. Esimerkiksi a3a9=a3−9=a−6. Tarvitaan sopimus myös siitä, mitä potenssilla tarkoitetaan tilanteessa, jossa eksponentti on negatiivinen kokonaisluku tai nolla.
MÄÄRITELMÄ: POTENSSI
Oletetaan, että a≠0 ja n on positiivinen kokonaisluku. Potenssit a0 ja a−n määritellään seuraavasti: a0=1a−n=1an Potenssi a−n on siis potenssin an käänteisluku.
Tehtävä 2.15: Negatiivinen eksponentti ja eksponentti nolla
Laske seuraavat potenssit yllä olevaa määritelmää käyttäen:
- 40
- 2−3
- (−3)−2
- 5−3
- 7−1
- (−6)−1
VASTAUS
- 40=1
- 2−3=18
- (−3)−2=19
- 5−3=1125
- 7−1=17
- (−6)−1=−16
Tehtävä 2.16: Negatiivinen eksponentti ja eksponentti nolla
Kirjoita seuraavat lausekkeet potenssimuodossa:
- 1102
- 1a3
- 116
Keksitkö kaksi erilaista tapaa ilmaista c-kohdan lausekkeen potenssimuodossa?
VASTAUS
- 1102=10−2
- 1a3=a−3
- 116=16−1=4−2=2−4
Edellä esitetystä potenssin määritelmästä seuraa erityisesti, että a−1=1a1=1a. Potenssi a−1 on siis luvun a käänteisluku.
Tehtävä 2.17: Eksponentti -1
Sievennä:
- 4−1
- (−15)−1
- (13)−1
- (−49)−1
Kertaa tarvittaessa murtolukujen käänteislukuja koskeva teoreema 1 edellisestä luvusta.
VASTAUS
- 4−1=14
- (−15)−1=−115
- (13)−1=3
- (−49)−1=−94
Kun potenssi määriteltiin negatiivisten eksponenttien ja eksponentin nolla tapauksessa, tehtiin määritelmästä tarkoituksella sellainen, että aikaisemmin havaitut potenssien laskusäännöt toimivat edelleen. Nämä laskusäännöt on koottu seuraavaan teoreemaan.
POTENSSIEN LASKUSÄÄNTÖJÄ (TEOREEMA 3)
Seuraavat potenssien laskusäännöt pätevät kaikilla kokonaisluvuilla m ja n sekä kaikilla nollasta poikkeavilla reaaliluvuilla a ja b:
- tulon potenssi on potenssien tulo: (ab)n=anbn
- osamäärän potenssi on potenssien osamäärä: (ab)n=anbn
- potenssin potenssissa eksponentit kerrotaan keskenään: (am)n=amn
- samankantaisten potenssien tulossa eksponentit lasketaan yhteen: am⋅an=am+n
- samankantaisten potenssien osamäärässä osoittajan eksponentista vähennetään nimittäjän eksponentti: aman=am−n.
Potenssien laskusääntöjen hyvä hallitseminen on tärkeää, jotta jatkossa sievennykset sujuvat rutiinilla ja aivokapasiteettia vapautuu uusien, soveltavampien ongelmien ratkaisemiseen. Laskusääntöjen käyttöä harjoitellaan seuraavassa tehtävässä ja myös tehtäväsarjassa II, esimerkiksi pelin avulla tehtävässä 2.43.
Tehtävä 2.18: Potenssien laskusääntöjä
Sievennä potenssien laskusääntöjen avulla. Muokkaa vastaukset muotoon, jossa kaikki eksponentit ovat positiivisia.
- (3a)−2
- (4b5)−3
- (c−6)−7
- x−10⋅4x8
- 15y−63y−7
VASTAUS
- (3a)−2=19a2
- (4b5)−3=12564b3
- (c−6)−7=c42
- x−10⋅4x8=4x−2=4x2
- 15y−63y−7=5y−6−(−7)=5y
Seuraavassa tehtävässä jatketaan negatiivisten eksponenttien ominaisuuksien tutkimista.
Tehtävä 2.19: Negatiivinen eksponentti
Tehtävänä on tutkia, miten potenssit 2−4 ja (12)4 liittyvät toisiinsa.
- Kirjoita näkyviin, mitä 2−4 tarkoittaa määritelmän mukaan.
- Kirjoita (12)4 tulomuodossa ja sievennä mahdollisimman pitkälle.
- Vertaa a- ja b-kohdan tuloksia. Muodosta sääntö, joka liittää toisiinsa lausekkeet a−n ja (1a)n
VASTAUS
- 2−4=124
- (12)4=12⋅12⋅12⋅12=116
- a−n=(1a)n
Edellisen tehtävän havainnot johtavat seuraavaan teoreemaan. Tällä kertaa myös teoreeman perustelu (eli todistus) on kirjoitettu näkyviin. Lue se huolellisesti ja mieti jokaisen virkkeen jälkeen, mitä järkeä selityksessä on. Jos jokin kohta tuntuu hämärältä, keskustele siitä kaverin tai opettajan kanssa.
NEGATIIVINEN EKSPONENTTI (TEOREEMA 4)
Oletetaan, että n on positiivinen kokonaisluku ja a≠0. Potenssi a−n on luvun a käänteisluvun n:s potenssi eli a−n=(1a)n
Perustelu: Potenssin määritelmän mukaan a−n=1an Toisaalta potenssin määritelmän mukaan (1a)n=(1a)⋯(1a)⏟n kpl=1an Siis a−n=(1a)n.
Seuraavissa tehtävissä harjoitellaan yllä olevan teoreeman soveltamista. Kannattaa tarvittaessa kerrata murtolukujen käänteislukuja koskeva teoreema 1 edellisestä luvusta.
Tehtävä 2.20: Negatiivinen eksponentti
Tehtävänä on määrittää potenssi (45)−3
- Muodosta kantaluvun 45 käänteisluku.
- Laske a-kohdassa muodostamasi luvun kolmas potenssi.
- Miten ratkaisun vaiheet liittyvät teoreemaan 2? Selitä omin sanoin.
VASTAUS
- (45)−1=54
- (45)−3=(54)3=12564
Edellisen tehtävän havaintojen perusteella saadaan muotoiltua seuraava erityistapaus teoreemasta 4. Lue sen perustelu huolellisesti ja mieti jokaisen virkkeen jälkeen, mitä järkeä selityksessä on. Jos jokin kohta tuntuu hämärältä, keskustele siitä kaverin tai opettajan kanssa.
NEGATIIVINEN EKSPONENTTI (TEOREEMA 5)
Oletetaan, että n on positiivinen kokonaisluku. Oletetaan, että a≠0 ja b≠0. Tällöin (ab)−n=(ba)n
Perustelu: Teoreeman 1 mukaan luvut ab ja ba ovat toistensa käänteislukuja. Teoreeman 4 mukaan (ab)−n on kantaluvun käänteisluvun n:s potenssi. Siis (ab)−n=(ba)n
Tehtävä 2.21: Negatiivinen eksponentti
Laske seuraavat potenssit ja anna vastaukset murtolukuina:
- (73)−1
- (58)−2
- (32)−4.
VASTAUS
- (73)−1=37
- (58)−2=6425
- (32)−4=1681.
TEHTÄVÄSARJA II (2.22 - 2.36)
Tehtävä 2.22: Potenssi
Luvun a toista potenssia a2 sanotaan luvun a neliöksi ja luvun a kolmatta potenssia a3 sanotaan luvun a kuutioksi. Mistä nämä nimitykset ovat tulleet? Selitä omin sanoin.


Merkitse lausekkeena ja laske
- luvun 5 neliö
- luvun 5 neliön vastaluku
- luvun −5 neliö
- luvun −5 kuutio
- luvun 5 kuutio
- luvun 5 kuution vastaluku.
Mitkä lausekkeista ovat yhtä suuria? Kirjoita havaintosi näkyviin käyttäen luvun 5 tilalla kirjainta a. Onko havainnoissasi kysymyksessä sattuma vai yleispätevä sääntö?
Vastaus
- 52=25
- −52=−25
- (−5)2=25
- (−5)3=−125
- 53=125
- −53=−125
Tehtävä 2.23: Potenssi
Laske seuraavien lausekkeiden arvo:
- (7−4)2
- 72−42
- 72−2⋅7⋅4+42
- (7+4)(7−4)
Mitkä lausekkeista ovat yhtä suuria? Kirjoita havaintosi näkyviin käyttäen luvun 7 tilalla kirjainta a ja luvun 4 tilalla kirjainta b. Onko havainnoissasi kysymyksessä sattuma vai yleispätevä sääntö?
Vastaus
- 9
- 33
- 9
- 33
Tehtävä 2.24: Potenssi
Hyvin hajamielinen henkilö päätti aloittaa säästämisen vuonna 1970. Hän talletti kyseisen vuoden alussa 100 markkaa pankkitilille, jonka korko oli 2,5 % vuodessa, mutta unohti sitten koko asian. Kuinka suureksi talletus oli kasvanut
- vuoden 1971 alkuun mennessä?
- vuoden 1972 alkuun mennessä?
- vuoden 2002 alkuun mennessä, jolloin euro otettiin käyttöön? Anna vastaus sekä markkoina että euroina (5,94573 markkaa vastasi yhtä euroa)
- vuoden 2016 alkuun mennessä?
Oletetaan, että korkoprosentti pysyi koko ajan samana eli talletus 1,025-kertaistui joka vuosi.
Vastaus
- 102,50 markkaa
- 105,06 markkaa
- 220,38 markkaa eli 37,07 euroa
- 52,37 euroa.
Tehtävä 2.25: Potenssi
Edellisen tehtävän henkilön hajamielisyys johtui siitä, että hän oli hyvin kiinnostunut menneistä ajoista. Samaan aikaan kun hän päätti aloittaa säästämisen, hän ryhtyi tutkimaan esivanhempiaan. Piirrä kaavio, joka havainnollistaa hyvin hajamielisen henkilön vanhempia ja heidän vanhempiaan ja heidän vanhempiaan. Kuinka monta esivanhempaa tällä henkilöllä on, jos mennään taaksepäin
- kaksi sukupolvea
- kolme sukupolvea
- kuusi sukupolvea
- 20 sukupolvea?
Ilmaise vastaukset potenssimerkinnän avulla.
Vastaus
- 4=22
- 8=23
- 26
- 220
Tehtävä 2.26: Negatiivinen eksponentti ja eksponentti nolla
Palauta mieleesi negatiivisen eksponentin määritelmä ja eksponentin nolla määritelmä. Laske sen jälkeen
- 4−1−2−3+2−1
- (−1)4+(12)−1
- (−2)3+(−3)0
- (−3)2−20.
Vastaus
- 58
- 3
- −7
- 8
Tehtävä 2.27: Negatiivinen eksponentti ja eksponentti nolla
- Laske 3⋅103+7⋅101+4⋅100+1⋅10−1+5⋅10−3.
- Kirjoita luku 506,9 kymmenen potenssien summana samaan tapaan kuin a-kohdassa.
- Keksitkö syyn, miksi käyttämäämme lukujärjestelmää sanotaan kymmenjärjestelmäksi?
- Tiedätkö muita esimerkiksi tietokoneiden käyttämiä lukujärjestelmiä?
Vastaus
- 3074,105
- 5⋅102+6⋅100+9⋅10−1
Tehtävä 2.28: Negatiivinen eksponentti
Kaksi opiskelijaa yritti keksiä lausekkeita, jotka tarkoittavat samaa kuin lauseke 15x7. Opiskelijat saivat ehdottaa sopivaa lauseketta vuorotellen. Heidän ehdotuksensa olivat seuraavat:
A: 5x−7
B: (5x)−7
A: x−75
B: 5−1x−7
A: (5x7)−1
B: 15x−7
Kumpi opiskelija vastasi ensimmäisenä oikein? Kummalla opiskelijalla oli yhteensä enemmän oikeita vastauksia? Mitkä vastauksista olivat oikein?
Vastaus
Opiskelija A vastasi ensimmäisenä oikein. Oikeita vastauksia kummallakin yhtä monta.
Tehtävä 2.29: Samankantaiset potenssit
Sievennä seuraavat lausekkeet:
- 35⋅310⋅325
- (23)−2⋅(23)7⋅(23)−11⋅(23)5
- (−1)500⋅(−1)2015
Vastaus
- 340
- 32
- −1
Tehtävä 2.33: Potenssien laskusäännöt
Harjoittele potenssien laskusääntöjä tämän pelin avulla. Saat käyttää kynää ja paperia apuna. Pelin tavoitteena on saada kymmenen oikeaa vastausta peräkkäin.
Tehtävä 2.35: Potenssien laskusäännöt
Selitä omin sanoin, mitä eroa a- ja b-kohtien lausekkeilla on. Sievennä ne sen jälkeen.
- (5a)3(−5a3)
- (5a)3−5a3
Vastaus
- tulo −625a6
- erotus 120a3
TEHTÄVÄSARJA III (2.37 - 2.41)
Tehtävä 2.37:
Sievennä seuraavat lausekkeet. Muista potenssin määritelmä ja kertaa tarvittaessa potenssin laskusäännöt.
- anan
- a3na3
- b2n+1bnbn
- xnxnxn+xn
Vastaus
- a2n
- a3(n−1)
- b
- xn2
Tehtävä 2.38:
Laske lausekkeen 2n4n+58n+1 arvo, jos
- n=1
- n=5.
- Mitä voisi epäillä edellisten kohtien perusteella? Osoita potenssien laskusääntöjen avulla, ettei kysymyksessä ollut sattuma.
Vastaus
- 27
- 27
Tehtävä 2.39:
Laske potenssit 103, 106 ja 109. Kuinka monta numeroa niissä on?
Ilmaise seuraavat luvut kymmenpotenssimuodossa kuuden numeron tarkkuudella. Kuinka monta numeroa näissä luvuissa on, jos ne kirjoitettaisiin näkyviin ilman kymmenpotenssimuotoa? Hyödynnä tehtävän alkuosan havaintojasi.
- 610
- 255
- 342
Vastaus
- 6,04662⋅107, kahdeksan numeroa
- 3,60288⋅1016, 17 numeroa
- 1,09419⋅1020, 21 numeroa
Tehtävä 2.40:
Alla on ote Wikipedian CRP:tä koskevasta tiedosta. Vastaa sen perusteella seuraaviin kysymyksiin.
- Potilaan CRP-pitoisuus oli 40 klo 12:00. Kuinka suuri pitoisuus voi enintään olla klo 18:00?
- Potilaan CRP-pitoisuus oli 100 maanantaina klo 12:00. Milloin se voi aikaisintaan laskea arvoon 10?
CRP:n pitoisuus veressä nousee bakteeri-infektioiden, muiden tulehdustilojen ja kudosvaurion yhteydessä nopeasti, jo muutaman tunnin kuluessa, ja pitoisuus voi kaksinkertaistua kahdeksan tunnin välein jopa 1000-kertaiseksi viitealueeseen verrattuna. Maksimitaso saavutetaan tyypillisesti noin 50 tunnissa. CRP nousee yleensä enemmän bakteerin aiheuttamissa tulehduksissa kuin virustulehduksissa, mutta kohonnut CRP ei ole minkään tietyn tulehdustilan merkki. Lievät tulehdukset ja virusinfektiot nostavat CRP:n tyypillisesti noin tasolle 10–50 mg/l, aktiiviset tulehdukset ja bakteeri-infektiot pitoisuuksiin 50–200 mg/l ja vakavat infektiot tai traumat tasolle >200 mg/l. CRP:n biologinen puoliintumisaika on 19 tuntia, joten tulehduksen rauhoituttua CRP-taso laskee nopeasti. CRP on siis herkkä, mutta epäspesifinen tulehdustilan indeksi.
[Lyhyt K2016/8]
Vastaus
- 40⋅26/8≈67,3
- torstaina klo 03:00.
Tehtävä 2.41:
Summa, jossa kaikki yhteenlaskettavat ovat samoja, voidaan kirjoittaa tulona, kuten tämän luvun alussa todettiin. Siis esimerkiksi 5+5+5=3⋅5 ja 8+8=2⋅8. Kokoamalla kaikki taulukkoon tällaiset tulot, joissa kumpikin tulon tekijä on enintään 10, saadaan muodostettua tuttu kertotaulu. Alla olevaan taulukkoon on täydennetty kertotaulun viisi ensimmäistä riviä.
⋅ | ,1, | ,2, | ,3, | ,4, | ,5, | ,6, | ,7, | ,8, | ,9, | 10 |
1 | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 |
2 | 2 | 4 | 6 | 8 | 10 | 12 | 14 | 16 | 18 | 20 |
3 | 3 | 6 | 9 | 12 | 15 | 18 | 21 | 24 | 27 | 30 |
4 | 4 | 8 | 12 | 16 | 20 | 24 | 28 | 32 | 36 | 40 |
5 | 5 | 10 | 15 | 20 | 25 | 30 | 35 | 40 | 45 | 50 |
6 | ||||||||||
7 | ||||||||||
8 | ||||||||||
9 | ||||||||||
10 |
Tulo, jossa kaikki tulon tekijät ovat samoja, voidaan vastaavasti kirjoittaa potenssina. Potenssien arvoista on siis mahdollista muodostaa vastaava "potenssitaulu".
,1, | ,2, | ,3, | ,4, | ,5, | |
1 | |||||
2 | 16 | ||||
3 | |||||
4 | |||||
5 |
- Kopioi yllä oleva potenssitaulu vihkoosi ja täydennä siihen potenssien arvot.
- Vertaa kertotaulua ja potenssitaulua keskenään. Näkyykö siellä samoja lukuja? Missä kohdissa?
Itsearviointitehtävät
Varmista, että olet oppinut tämän luvun keskeiset asiat tekemällä alla oleva itsearviointitesti. Kun olet tehnyt tehtävät, niin avaa testin pisteytysohje tästä ja pisteytä omat ratkaisusi.
1. Lausu lausekkeet luvun 2 potenssina ilman teknistä apuvälinettä.
a) 23⋅(22)3
b) 2⋅2524
c) 46⋅8
2. Sievennä ilman teknistä apuvälinettä.
a) 1−30+3−1−3−2
b) (1x)−1+2⋅x0
c) (ab)2a7a3(b2)3