Kisallioppiminen.fi Logo

kisallioppiminen.fi MAY1 - Luvut ja lukujonot

Potenssi

Tämän luvun tavoitteena on, että ymmärrät potenssin määritelmän ja hallitset potenssien laskusäännöt. Osaat

  • ilmaista tulon potenssina ja päinvastoin
  • sieventää potenssilausekkeita potenssin määritelmän tai potenssien laskusääntöjen avulla
  • ilmaista käänteisluvun käyttäen eksponenttia 1.

Lisäksi tiedät, että matematiikassa teoreema tarkoittaa tosiasiaa, joka voidaan perustella todeksi määritelmistä lähtien.

Summa, jossa kaikki yhteenlaskettavat ovat samoja, voidaan kirjoittaa tulona. Esimerkkejä: 7+7+7+7=472+(2)+(2)=3(2). Vastaavasti tulo, jossa kaikki tulon tekijät ovat samoja, voidaan kirjoittaa potenssina. Esimerkkejä: 7777=742(2)(2)=(2)3.

MÄÄRITELMÄ: POTENSSI

Oletetaan, että n on positiivinen kokonaisluku. Luvun a n:s potenssi an tarkoittaa tuloa aaa, jossa luku a esiintyy n kertaa. Siis an=aaan kappaletta Potenssilausekkeessa an luku a on kantaluku ja luku n on eksponentti.

Kirjoita potenssimerkinnän avulla ja laske:

  1. 33333
  2. 55

  1. 35=243
  2. 52=25

Kirjoita seuraavat potenssit tuloina (kertolaskumerkintää käyttäen) ja laske niiden arvo.

  1. 82
  2. (5)3.

  1. 88=64
  2. (5)(5)(5)=125

Jos kantaluku on negatiivinen, tarvitaan potenssimerkinnässä sulut. Esimerkiksi luvun 1 kolmas potenssi on (1)3=(1)(1)(1)=1(1)=1 ja neljäs potenssi on (1)4=(1)(1)(1)(1)=11=1. Havaitaan, että tulos on negatiivinen täsmälleen siinä tapauksessa, että tulon tekijöitä on pariton määrä eli eksponentti on pariton.

Merkitse lauseke näkyviin potenssimerkinnän avulla ja laske sen arvo:

  1. luvun 2 viides potenssi
  2. luvun 10 kuudes potenssi.

  1. (2)5=32
  2. (10)6=1000000

Luvun ja sen vastaluvun summa on aina nolla. Esimerkiksi luvun 3 vastaluku on 3, sillä 3+(3)=0. Luvun 9 vastaluku on (9)=9, sillä 9+9=0.

  1. Laske potenssin 74 arvo.
  2. Mitä eroa on merkinnöillä (7)4 ja 74? Kumpi niistä on luvun 74 vastaluku?
  3. Päättele lausekkeiden (7)4 ja 74 arvot edellisten vastausten avulla.

  1. 74=2401
  2. Merkinnät eroavat toisistaan sulkujen osalta. Merkintä (7)4 tarkoittaa tuloa, jossa luku 7 esiintyy neljä kertaa. Koska tulon tekijöitä on parillinen määrä, tulos on positiivinen.

    Merkintä 74 tarkoittaa luvun 74 vastalukua.

  3. (7)4=2401 ja 74=2401

Jos miinusmerkki on potenssimerkinnän edessä ilman sulkuja, vaikuttaa se koko potenssilausekkeeseen: an=(an). Esimerkiksi merkintä 36 tarkoittaa potenssin 36=729 vastalukua: 36=(36)=(333333)=729.

Kirjoita potenssimerkinnän avulla:

  1. (2x)(2x)(2x)
  2. 33333aaaaa.

Keksitkö kaksi erilaista tapaa, jolla voit kirjoittaa tulot potenssimerkintää käyttäen?

  1. (2x)3 tai 23x3
  2. 35a5 tai (3a)5

Potenssilausekkeita voidaan sieventää purkamalla ne tulomuotoon potenssin määritelmän mukaisesti, laskemalla kaikki mahdolliset laskut ja kokoamalla tulos jälleen potenssimuotoon. Esimerkiksi (5a7)2=5a75a7=25aaaaa14 kappaletta=25a14

Poista sulut seuraavista potenssilausekkeista:

  1. (6x)3
  2. (2y)6
  3. (ab)4

Ohje: voit kirjoittaa lausekkeen tulomuodossa ja järjestellä tulon tekijät uudelleen.

  1. 63x3=216x3
  2. 26y6=64y6
  3. a4b4

Muodosta edellisen tehtävän avulla sääntö, jonka mukaan saadaan laskettua tulon potenssi (ab)n

Tulon potenssi on sama kuin potenssien tulo: (ab)n=anbn

Poista sulut seuraavista potenssilausekkeista:

  1. (2x3)3
  2. (4y)2
  3. (ab)4

Ohje: kirjoita potenssilauseke ensin tulomuodossa.

  1. 8x327
  2. 16y2
  3. a4b4

Muodosta edellisen tehtävän avulla sääntö, jonka mukaan saadaan laskettua osamäärän potenssi (ab)n

Osamäärän potenssi on sama kuin potenssien osamäärä: (ab)n=anbn

Potenssilausekkeiden sieventämisessä pääsee aina alkuun, kun muistaa potenssin määritelmän eli sopimuksen siitä, mitä potenssi tarkoittaa. Niin myös seuraavissa tehtävissä.

Kirjoita potenssit ensin tulomuodossa ja lausu lopputulos taas potenssina:

  1. (73)2
  2. (a2)4

Tutki lähtötilannetta ja lopputulosta. Keksitkö säännön eksponentin muodostumiselle potenssin potenssissa?

  1. 7373=(777)(777)=76
  2. a2a2a2a2=aaaaaaaa=a8

Muodosta edellisen tehtävän avulla sääntö, jonka mukaan saadaan laskettua potenssin potenssi (am)n

Potenssin potenssissa eksponentit kerrotaan keskenään: (am)n=amn

Edellä havaittuja potenssien laskusääntöjä voi käyttää myös toiseen suuntaan. Siis anbn=(ab)nanbn=(ab)namn=(am)n Seuraavaksi tutkitaan, mitä eksponenteille tapahtuu, jos kerrotaan tai jaetaan potensseja, joilla on sama kantaluku.

Kirjoita ensin tulomuodossa ja sen jälkeen potenssimerkintää käyttäen:

  1. 2324
  2. a5a2

Tutki lähtötilannetta ja lopputulosta. Keksitkö säännön eksponentin muodostumiselle samankantaisten potenssien tulossa?

  1. 2324=(222)(2222)=27
  2. a5a2=aaaaaaa=a7

Kirjoita osoittaja ja nimittäjä ensin tulomuodossa ja supista. Kirjoita lopputulos potenssimerkintää käyttäen.

  1. 9593
  2. a6a2

Tutki lähtötilannetta ja lopputulosta. Keksitkö säännön eksponentin muodostumiselle samankantaisten potenssien osamäärässä?

  1. 99999999=99=92
  2. aaaaaaaa=aaaa=a4

Muodosta edellisten tehtävien avulla sääntö, jonka mukaan saadaan laskettua samankantaisten potenssien

  1. tulo  aman
  2. osamäärä  aman

  1. Samankantaisten potenssien tulossa eksponentit lasketaan yhteen: aman=am+n
  2. Samankantaisten potenssien osamäärässä osoittajan eksponentista vähennetään nimittäjän eksponentti: aman=amn

Edellisessä kappaleessa sovittiin, mitä tarkoitetaan potenssilla an, missä n on positiivinen kokonaisluku. Sen jälkeen tutkittiin, millaisia laskulakeja potenssilausekkeet noudattavat. Huomattiin esimerkiksi, että samankantaisten potenssien osamäärälle pätee sääntö aman=amn. Jos tässä luku m sattuu olemaan pienempi kuin luku n, tuloksen eksponentti on negatiivinen. Esimerkiksi a3a9=a39=a6. Tarvitaan sopimus myös siitä, mitä potenssilla tarkoitetaan tilanteessa, jossa eksponentti on negatiivinen kokonaisluku tai nolla.

MÄÄRITELMÄ: POTENSSI

Oletetaan, että a0 ja n on positiivinen kokonaisluku. Potenssit a0 ja an määritellään seuraavasti: a0=1an=1an Potenssi an on siis potenssin an käänteisluku.

Laske seuraavat potenssit yllä olevaa määritelmää käyttäen:

  1. 40
  2. 23
  3. (3)2
  4. 53
  5. 71
  6. (6)1

  1. 40=1
  2. 23=18
  3. (3)2=19
  4. 53=1125
  5. 71=17
  6. (6)1=16

Kirjoita seuraavat lausekkeet potenssimuodossa:

  1. 1102
  2. 1a3
  3. 116

Keksitkö kaksi erilaista tapaa ilmaista c-kohdan lausekkeen potenssimuodossa?

  1. 1102=102
  2. 1a3=a3
  3. 116=161=42=24

Edellä esitetystä potenssin määritelmästä seuraa erityisesti, että a1=1a1=1a. Potenssi a1 on siis luvun a käänteisluku.

Sievennä:

  1. 41
  2. (15)1
  3. (13)1
  4. (49)1

Kertaa tarvittaessa murtolukujen käänteislukuja koskeva teoreema 1 edellisestä luvusta.

  1. 41=14
  2. (15)1=115
  3. (13)1=3
  4. (49)1=94

Kun potenssi määriteltiin negatiivisten eksponenttien ja eksponentin nolla tapauksessa, tehtiin määritelmästä tarkoituksella sellainen, että aikaisemmin havaitut potenssien laskusäännöt toimivat edelleen. Nämä laskusäännöt on koottu seuraavaan teoreemaan.

POTENSSIEN LASKUSÄÄNTÖJÄ (TEOREEMA 3)

Seuraavat potenssien laskusäännöt pätevät kaikilla kokonaisluvuilla m ja n sekä kaikilla nollasta poikkeavilla reaaliluvuilla a ja b:

  1. tulon potenssi on potenssien tulo: (ab)n=anbn
  2. osamäärän potenssi on potenssien osamäärä: (ab)n=anbn
  3. potenssin potenssissa eksponentit kerrotaan keskenään: (am)n=amn
  4. samankantaisten potenssien tulossa eksponentit lasketaan yhteen: aman=am+n
  5. samankantaisten potenssien osamäärässä osoittajan eksponentista vähennetään nimittäjän eksponentti: aman=amn.

Potenssien laskusääntöjen hyvä hallitseminen on tärkeää, jotta jatkossa sievennykset sujuvat rutiinilla ja aivokapasiteettia vapautuu uusien, soveltavampien ongelmien ratkaisemiseen. Laskusääntöjen käyttöä harjoitellaan seuraavassa tehtävässä ja myös tehtäväsarjassa II, esimerkiksi pelin avulla tehtävässä 2.43.

Sievennä potenssien laskusääntöjen avulla. Muokkaa vastaukset muotoon, jossa kaikki eksponentit ovat positiivisia.

  1. (3a)2
  2. (4b5)3
  3. (c6)7
  4. x104x8
  5. 15y63y7

  1. (3a)2=19a2
  2. (4b5)3=12564b3
  3. (c6)7=c42
  4. x104x8=4x2=4x2
  5. 15y63y7=5y6(7)=5y

Seuraavassa tehtävässä jatketaan negatiivisten eksponenttien ominaisuuksien tutkimista.

Tehtävänä on tutkia, miten potenssit 24 ja (12)4 liittyvät toisiinsa.

  1. Kirjoita näkyviin, mitä 24 tarkoittaa määritelmän mukaan.
  2. Kirjoita (12)4 tulomuodossa ja sievennä mahdollisimman pitkälle.
  3. Vertaa a- ja b-kohdan tuloksia. Muodosta sääntö, joka liittää toisiinsa lausekkeet an ja (1a)n

  1. 24=124
  2. (12)4=12121212=116
  3. an=(1a)n

Edellisen tehtävän havainnot johtavat seuraavaan teoreemaan. Tällä kertaa myös teoreeman perustelu (eli todistus) on kirjoitettu näkyviin. Lue se huolellisesti ja mieti jokaisen virkkeen jälkeen, mitä järkeä selityksessä on. Jos jokin kohta tuntuu hämärältä, keskustele siitä kaverin tai opettajan kanssa.

NEGATIIVINEN EKSPONENTTI (TEOREEMA 4)

Oletetaan, että n on positiivinen kokonaisluku ja a0. Potenssi an on luvun a käänteisluvun n:s potenssi eli an=(1a)n

Perustelu: Potenssin määritelmän mukaan an=1an Toisaalta potenssin määritelmän mukaan (1a)n=(1a)(1a)n kpl=1an Siis an=(1a)n.

Seuraavissa tehtävissä harjoitellaan yllä olevan teoreeman soveltamista. Kannattaa tarvittaessa kerrata murtolukujen käänteislukuja koskeva teoreema 1 edellisestä luvusta.

Tehtävänä on määrittää potenssi (45)3

  1. Muodosta kantaluvun 45 käänteisluku.
  2. Laske a-kohdassa muodostamasi luvun kolmas potenssi.
  3. Miten ratkaisun vaiheet liittyvät teoreemaan 2? Selitä omin sanoin.

  1. (45)1=54
  2. (45)3=(54)3=12564

Edellisen tehtävän havaintojen perusteella saadaan muotoiltua seuraava erityistapaus teoreemasta 4. Lue sen perustelu huolellisesti ja mieti jokaisen virkkeen jälkeen, mitä järkeä selityksessä on. Jos jokin kohta tuntuu hämärältä, keskustele siitä kaverin tai opettajan kanssa.

NEGATIIVINEN EKSPONENTTI (TEOREEMA 5)

Oletetaan, että n on positiivinen kokonaisluku. Oletetaan, että a0 ja b0. Tällöin (ab)n=(ba)n

Perustelu: Teoreeman 1 mukaan luvut ab ja ba ovat toistensa käänteislukuja. Teoreeman 4 mukaan (ab)n on kantaluvun käänteisluvun n:s potenssi. Siis (ab)n=(ba)n

Laske seuraavat potenssit ja anna vastaukset murtolukuina:

  1. (73)1
  2. (58)2
  3. (32)4.

  1. (73)1=37
  2. (58)2=6425
  3. (32)4=1681.

Tehtävä 2.22: Potenssi

Luvun a toista potenssia a2 sanotaan luvun a neliöksi ja luvun a kolmatta potenssia a3 sanotaan luvun a kuutioksi. Mistä nämä nimitykset ovat tulleet? Selitä omin sanoin.

Merkitse lausekkeena ja laske

  1. luvun 5 neliö
  2. luvun 5 neliön vastaluku
  3. luvun 5 neliö
  4. luvun 5 kuutio
  5. luvun 5 kuutio
  6. luvun 5 kuution vastaluku.

Mitkä lausekkeista ovat yhtä suuria? Kirjoita havaintosi näkyviin käyttäen luvun 5 tilalla kirjainta a. Onko havainnoissasi kysymyksessä sattuma vai yleispätevä sääntö?

  1. 52=25
  2. 52=25
  3. (5)2=25
  4. (5)3=125
  5. 53=125
  6. 53=125

Tehtävä 2.23: Potenssi

Laske seuraavien lausekkeiden arvo:

  1. (74)2
  2. 7242
  3. 72274+42
  4. (7+4)(74)

Mitkä lausekkeista ovat yhtä suuria? Kirjoita havaintosi näkyviin käyttäen luvun 7 tilalla kirjainta a ja luvun 4 tilalla kirjainta b. Onko havainnoissasi kysymyksessä sattuma vai yleispätevä sääntö?

  1. 9
  2. 33
  3. 9
  4. 33

Tehtävä 2.24: Potenssi

Hyvin hajamielinen henkilö päätti aloittaa säästämisen vuonna 1970. Hän talletti kyseisen vuoden alussa 100 markkaa pankkitilille, jonka korko oli 2,5 % vuodessa, mutta unohti sitten koko asian. Kuinka suureksi talletus oli kasvanut

  1. vuoden 1971 alkuun mennessä?
  2. vuoden 1972 alkuun mennessä?
  3. vuoden 2002 alkuun mennessä, jolloin euro otettiin käyttöön? Anna vastaus sekä markkoina että euroina (5,94573 markkaa vastasi yhtä euroa)
  4. vuoden 2016 alkuun mennessä?

Oletetaan, että korkoprosentti pysyi koko ajan samana eli talletus 1,025-kertaistui joka vuosi.

  1. 102,50 markkaa
  2. 105,06 markkaa
  3. 220,38 markkaa eli 37,07 euroa
  4. 52,37 euroa.

Tehtävä 2.25: Potenssi

Edellisen tehtävän henkilön hajamielisyys johtui siitä, että hän oli hyvin kiinnostunut menneistä ajoista. Samaan aikaan kun hän päätti aloittaa säästämisen, hän ryhtyi tutkimaan esivanhempiaan. Piirrä kaavio, joka havainnollistaa hyvin hajamielisen henkilön vanhempia ja heidän vanhempiaan ja heidän vanhempiaan. Kuinka monta esivanhempaa tällä henkilöllä on, jos mennään taaksepäin

  1. kaksi sukupolvea
  2. kolme sukupolvea
  3. kuusi sukupolvea
  4. 20 sukupolvea?

Ilmaise vastaukset potenssimerkinnän avulla.

  1. 4=22
  2. 8=23
  3. 26
  4. 220

Tehtävä 2.26: Negatiivinen eksponentti ja eksponentti nolla

Palauta mieleesi negatiivisen eksponentin määritelmä ja eksponentin nolla määritelmä. Laske sen jälkeen

  1. 4123+21
  2. (1)4+(12)1
  3. (2)3+(3)0
  4. (3)220.

  1. 58
  2. 3
  3. 7
  4. 8

Tehtävä 2.27: Negatiivinen eksponentti ja eksponentti nolla

  1. Laske 3103+7101+4100+1101+5103.
  2. Kirjoita luku 506,9 kymmenen potenssien summana samaan tapaan kuin a-kohdassa.
  3. Keksitkö syyn, miksi käyttämäämme lukujärjestelmää sanotaan kymmenjärjestelmäksi?
  4. Tiedätkö muita esimerkiksi tietokoneiden käyttämiä lukujärjestelmiä?

  1. 3074,105
  2. 5102+6100+9101

Tehtävä 2.28: Negatiivinen eksponentti

Kaksi opiskelijaa yritti keksiä lausekkeita, jotka tarkoittavat samaa kuin lauseke 15x7. Opiskelijat saivat ehdottaa sopivaa lauseketta vuorotellen. Heidän ehdotuksensa olivat seuraavat:

A: 5x7

B: (5x)7

A: x75

B: 51x7

A: (5x7)1

B: 15x7

Kumpi opiskelija vastasi ensimmäisenä oikein? Kummalla opiskelijalla oli yhteensä enemmän oikeita vastauksia? Mitkä vastauksista olivat oikein?

Opiskelija A vastasi ensimmäisenä oikein. Oikeita vastauksia kummallakin yhtä monta.

Tehtävä 2.29: Samankantaiset potenssit

Sievennä seuraavat lausekkeet:

  1. 35310325
  2. (23)2(23)7(23)11(23)5
  3. (1)500(1)2015

  1. 340
  2. 32
  3. 1

Tehtävä 2.30: Samankantaiset potenssit

Sievennä seuraavat lausekkeet:

  1. 92169209
  2. 10196101100
  3. (2)97(2)62.

  1. 97
  2. 1014
  3. (2)35=235

Tehtävä 2.31: Potenssin potenssi ja samankantaiset potenssit

Ilmaise luvun 2 potenssina:

  1. 16
  2. 285
  3. 89167
  4. 3210225
  5. 16100870.

  1. 24
  2. 216
  3. 255
  4. 225
  5. 2190

Tehtävä 2.32: Potenssien tulo, osamäärä ja potenssin potenssi

Laske:

  1. 4090,259
  2. 8888888222222222
  3. 3680161600

  1. 1000000000
  2. 16
  3. 36

Tehtävä 2.33: Potenssien laskusäännöt

Harjoittele potenssien laskusääntöjä tämän pelin avulla. Saat käyttää kynää ja paperia apuna. Pelin tavoitteena on saada kymmenen oikeaa vastausta peräkkäin.

Tehtävä 2.34: Potenssien laskusäännöt

Sievennä:

  1. (4x5)2
  2. 21x217x7
  3. 3x(3x6)2

  1. 16x10
  2. 3x14
  3. 27x13

Tehtävä 2.35: Potenssien laskusäännöt

Selitä omin sanoin, mitä eroa a- ja b-kohtien lausekkeilla on. Sievennä ne sen jälkeen.

  1. (5a)3(5a3)
  2. (5a)35a3

  1. tulo 625a6
  2. erotus 120a3

Tehtävä 2.36: Potenssien laskusäännöt

Sievennä:

  1. ab(a2b)3
  2. (xy)7xy7
  3. (a3b2)9a(b4)7

  1. a7b4
  2. x6
  3. a26b10

Tehtävä 2.37:

Sievennä seuraavat lausekkeet. Muista potenssin määritelmä ja kertaa tarvittaessa potenssin laskusäännöt.

  1. anan
  2. a3na3
  3. b2n+1bnbn
  4. xnxnxn+xn

  1. a2n
  2. a3(n1)
  3. b
  4. xn2

Tehtävä 2.38:

Laske lausekkeen 2n4n+58n+1 arvo, jos

  1. n=1
  2. n=5.
  3. Mitä voisi epäillä edellisten kohtien perusteella? Osoita potenssien laskusääntöjen avulla, ettei kysymyksessä ollut sattuma.

  1. 27
  2. 27

Tehtävä 2.39:

Laske potenssit 103, 106 ja 109. Kuinka monta numeroa niissä on?

Ilmaise seuraavat luvut kymmenpotenssimuodossa kuuden numeron tarkkuudella. Kuinka monta numeroa näissä luvuissa on, jos ne kirjoitettaisiin näkyviin ilman kymmenpotenssimuotoa? Hyödynnä tehtävän alkuosan havaintojasi.

  1. 610
  2. 255
  3. 342

  1. 6,04662107, kahdeksan numeroa
  2. 3,602881016, 17 numeroa
  3. 1,094191020, 21 numeroa

Tehtävä 2.40:

Alla on ote Wikipedian CRP:tä koskevasta tiedosta. Vastaa sen perusteella seuraaviin kysymyksiin.

  1. Potilaan CRP-pitoisuus oli 40 klo 12:00. Kuinka suuri pitoisuus voi enintään olla klo 18:00?
  2. Potilaan CRP-pitoisuus oli 100 maanantaina klo 12:00. Milloin se voi aikaisintaan laskea arvoon 10?

CRP:n pitoisuus veressä nousee bakteeri-infektioiden, muiden tulehdustilojen ja kudosvaurion yhteydessä nopeasti, jo muutaman tunnin kuluessa, ja pitoisuus voi kaksinkertaistua kahdeksan tunnin välein jopa 1000-kertaiseksi viitealueeseen verrattuna. Maksimitaso saavutetaan tyypillisesti noin 50 tunnissa. CRP nousee yleensä enemmän bakteerin aiheuttamissa tulehduksissa kuin virustulehduksissa, mutta kohonnut CRP ei ole minkään tietyn tulehdustilan merkki. Lievät tulehdukset ja virusinfektiot nostavat CRP:n tyypillisesti noin tasolle 10–50 mg/l, aktiiviset tulehdukset ja bakteeri-infektiot pitoisuuksiin 50–200 mg/l ja vakavat infektiot tai traumat tasolle >200 mg/l. CRP:n biologinen puoliintumisaika on 19 tuntia, joten tulehduksen rauhoituttua CRP-taso laskee nopeasti. CRP on siis herkkä, mutta epäspesifinen tulehdustilan indeksi.

[Lyhyt K2016/8]

  1. 4026/867,3
  2. torstaina klo 03:00.

Tehtävä 2.41:

Summa, jossa kaikki yhteenlaskettavat ovat samoja, voidaan kirjoittaa tulona, kuten tämän luvun alussa todettiin. Siis esimerkiksi 5+5+5=35 ja 8+8=28. Kokoamalla kaikki taulukkoon tällaiset tulot, joissa kumpikin tulon tekijä on enintään 10, saadaan muodostettua tuttu kertotaulu. Alla olevaan taulukkoon on täydennetty kertotaulun viisi ensimmäistä riviä.

,1, ,2, ,3, ,4, ,5, ,6, ,7, ,8, ,9, 10
1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
2 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20
3 3 6 9 12 15 18 21 24 27 30
4 4 8 12 16 20 24 28 32 36 40
5 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50
6
7
8
9
10

Tulo, jossa kaikki tulon tekijät ovat samoja, voidaan vastaavasti kirjoittaa potenssina. Potenssien arvoista on siis mahdollista muodostaa vastaava "potenssitaulu".

,1, ,2, ,3, ,4, ,5,
1
2 16
3
4
5

  1. Kopioi yllä oleva potenssitaulu vihkoosi ja täydennä siihen potenssien arvot.
  2. Vertaa kertotaulua ja potenssitaulua keskenään. Näkyykö siellä samoja lukuja? Missä kohdissa?

Varmista, että olet oppinut tämän luvun keskeiset asiat tekemällä alla oleva itsearviointitesti. Kun olet tehnyt tehtävät, niin avaa testin pisteytysohje tästä ja pisteytä omat ratkaisusi.

1. Lausu lausekkeet luvun 2 potenssina ilman teknistä apuvälinettä.
a) 23(22)3
b) 22524
c) 468

2. Sievennä ilman teknistä apuvälinettä.
a) 130+3132
b) (1x)1+2x0
c) (ab)2a7a3(b2)3